Sauli Niinistö rikkoo hiljaisuuden Putin-keskusteluista: ”Se tuntuu kiusalliselta”

Suomen entinen presidentti Sauli Niinistö on ottanut poikkeuksellisen suoran kannan Euroopan rooliin Ukrainaan liittyvissä neuvotteluissa ja varoittaa, että maanosa uhkaa syrjäyttää itsensä, kun suurvallat päättävät sen tulevaisuudesta suljettujen ovien takana.

Harvinaisessa ja avoimessa haastattelussa MTV:n Aasian ytimessä -ohjelmassa Niinistö kyseenalaisti Euroopan nykyisen lähestymistavan Venäjään – erityisesti sen, että Eurooppa kieltäytyy puhumasta suoraan Kremlin kanssa mutta nojaa Washingtoniin saadakseen tietoa.

Se tuntuu kiusalliselta, että me vannomme täällä, ettemme halua puhua sotarikollisen Vladimir Putinin kanssa, Mutta sitten ryntäämme vilkkaaseen Washingtoniin kuulemaan, mitä Trump on puhunut tämän sotarikollisen kanssa.

Niinistö sanoi.

Euroopan ei pidä olla sivustakatsoja

Niinistön viesti oli selvä: Euroopan on oltava aktiivinen, tai se riskeeraa sen, että suurvallat päättävät sen omasta turvallisuudesta.

Hän muistutti katsojia siitä, että näin on tapahtunut aiemminkin. Talvella 2021–2022 – vain kuukausia ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan – Yhdysvallat ja Venäjä kävivät neuvotteluja, jotka koskivat koko Eurooppaa.

Kyse ei ollut vain Ukrainasta. Kyse oli Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista

Niinistö sanoi ja kuvaili noloksi sitä, että Eurooppa käytännössä sivuutettiin.

Hänen mukaansa on kaikki syyt uskoa, että samoja kysymyksiä käsitellään jälleen – ja että Euroopan pitäisi olla tästä syvästi huolissaan.

Pelko suurvaltasopimuksesta

Niinistön kommentit tulevat aikana, jolloin Euroopan pääkaupungeissa kasvaa huoli siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä saattavat päästä yhteisymmärrykseen Ukrainasta ilman Euroopan merkittävää osallistumista.

Euroopan johtajien kerrotaan painostaneen EU:ta nimeämään oman neuvottelijan turvaamaan Euroopan etuja. Politicon mukaan Suomen presidentti Alexander Stubb on mainittu mahdollisena ehdokkaana osittain hänen suhteidensa vuoksi Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin.

Niinistö on itse aiemmin ehdottanut, että yhteydenpito Venäjään on jossain vaiheessa väistämätöntä. Stubb on esittänyt saman näkemyksen todeten, että Euroopan on ”ennen tai myöhemmin” neuvoteltava suoraan Moskovan kanssa.

Grönlanti järkyttää Nato-oletuksia

Erillisessä MTV Uutisten haastattelussa Niinistö käsitteli toista kehitystä, joka on ravistellut Euroopan turvallisuusajattelua: Grönlannin tilannetta.

Hän kuvaili sitä asiana, jota kukaan ei olisi voinut ennakoida.

”Kukaan ei olisi voinut kuvitella tällaista”, Niinistö sanoi viitaten siihen, että Yhdysvallat – Naton johtava jäsen – voisi toimia toista Nato-maata vastaan Tanskan itsehallintoalueen kautta.

Skenaarion vakavuudesta huolimatta Niinistö korosti, että Naton on selviydyttävä jopa äärimmäisistä sisäisistä jännitteistä.

Vaikka Yhdysvallat etenisi Grönlannin suhteen kovalla linjalla, se ei saa merkitä Naton loppua.

Tyly valinta Euroopalle

Niinistö esitti Euroopalle kaksi epämiellyttävää mutta realistista vaihtoehtoa:

• Ottaa Nato vahvemmin eurooppalaisiin käsiin, tai
• Ostaa aikaa, toivoen poliittista muutosta Yhdysvalloissa.

Entinen presidentti ei juuri peitellyt, kumpaa vaihtoehtoa hän pitää uskottavampana.

Hän varoitti myös, että Yhdysvaltojen toimet Grönlannissa testaisivat EU:n keskinäisen avunannon lausekkeen, Lissabonin sopimuksen artiklan 42.7, ja hän kyseenalaisti avoimesti, pitäisikö EU-solidaarisuus todella.

Silloin meidän EU-jäseninä pitäisi auttaa Tanskaa”, Niinistö sanoi. ”Ja uskon, että halukkuus siihen olisi varsin vähäinen.

Valmistautuminen maailmaan ilman Yhdysvaltojen takuita

Niinistön julkiset lausunnot heijastavat läheisesti hänen nykyistä työtään kulissien takana. Hän toimii puheenjohtajana korkean tason työryhmässä, joka valmistelee Brysselissä toimivalle ajatushautomolle CEPSille raporttia siitä, miten Euroopan puolustus voidaan turvata, jos Yhdysvaltojen sitoutuminen Natoon heikkenee.

Maaliskuuksi odotettava raportti tarkastelee skenaarioita aina eurooppalaisemmin johdetusta Natosta mahdollisen eurooppalaisen armeijan kehittämiseen. Niinistön mukaan vaikein kysymys koskee johtamista ja komentoa – kuka päättää ja miten.

”Nato ei katoa”, hän sanoi, edes ilman täyttä Yhdysvaltojen sitoutumista. ”Mutta sen merkitys muuttuu olennaisesti.”

Varoitus Euroopan luotetuimmalta ääneltä

Neljä vuotta Venäjän Ukrainan-sodan alkamisen jälkeen Niinistö myöntää, että huoli on tullut pysyväksi seuralaiseksi – mutta ei pelko.

Huolta kyllä, pelkoa ei

hän sanoi.

Yhdessä Niinistön viimeisimmät haastattelut muodostavat yhden hänen vahvimmista kannanotoistaan presidenttikautensa jälkeen. Ne näyttäytyvät vähemmän kommentaarina ja enemmän varoituksena: Eurooppa on lähestymässä hetkeä, jolloin puolueettomuus, epäröinti ja riippuvuus eivät enää ole kestäviä vaihtoehtoja.