Rahapelaaminen on Suomessa läsnä arjessa monella tavalla – se näkyy arpoina kaupan kassalla, mainoksina verkossa ja klikkauksen päässä auki olevina nettikasinoina. Usein pelaamiseen liitetään voittounelmat ja jännitys, mutta harvemmin pysähdytään miettimään, mitä tapahtuu pinnan alla.
Miksi pelaaminen lipsahtaa toisilla hallitsemattomaksi, kun toiset pystyvät suhtautumaan siihen puhtaasti yhtenä viihteen muotona muiden joukossa? Miksi ongelmapelaajien määrä kasvaa, vaikka pelien kokonaispelaaminen vähenee? Vastauksia näihin kysymyksiin löydät alta.
Kasinopelaamisen varjopuolet
Kasinopelaaminen voi monille olla viihdyttävä ajanviete, mutta sen houkutteleva pinta kätkee alleen myös vakavia riskejä. Kaikille nettikasinot eivät sovi, sillä niihin liittyy merkittävä riippuvuuden kehittymisen mahdollisuus.
Pelaaminen saattaa alkaa harmittomana ajanvietteenä, mutta ajan kuluessa siitä voi muodostua hallitsematon tapa, joka vie aikaa, rahaa ja mielenrauhaa. Erityisen riskialtista on pelaaminen stressin, ahdistuksen tai tylsyyden purkamisen keinona.
Pikacasinot ovat saatavilla ympäri vuorokauden ja usein vain yhden klikkauksen päässä, mikä tekee pelaamisen aloittamisesta ja jatkamisesta erittäin helppoa. Tämä jatkuva saatavuus voi pahentaa ongelmaa, erityisesti jos pelaaja ei tunnista, milloin pelaaminen ei enää ole hallinnassa.
Taloudelliset menetykset, velkaantuminen, ihmissuhdeongelmat ja mielenterveysongelmat ovat kaikki mahdollisia seurauksia peliriippuvuudesta.
On tärkeää, että pelaajat tiedostavat nämä riskit ja käyttävät pelaamisen rajaamiseen tarkoitettuja työkaluja joita monet vastuulliset pelialustat tarjoavat. Jos pelaaminen alkaa aiheuttaa huolta, apua on saatavilla. Ongelman kanssa tarvitse jäädä yksin.
Ongelmapelaamiselta suojelevia tekijöitä
Ongelmapelaamisen ehkäisyssä tärkeintä on ennaltaehkäisy ja omien pelitottumusten tiedostaminen. Yksi tehokkaimmista keinoista on käyttää kasinoiden tarjoamia vastuullisen pelaamisen työkaluja.
Yleisiä vastuullisen pelaamisen työkaluja:
- Talletusrajat (päivä-, viikko- tai kuukausikohtaiset)
- Tappiorajat
- Peliaikarajat ja istuntomuistutukset
- Pelitauot ja itse-esto (esim. 24 h, 7 vrk, 6 kk)
- Omaehtoinen pelitilin sulkeminen
Turvallisemman pelikokemuksen kannalta on hyvä suosia kierrätysvapaita bonuksia ja non sticky bonuksia, joita ei tarvitse kierrättää ennen kotiutusta. Sen sijaan korkean kierrätysvaatimuksen bonukset (esim. 40-50x) voivat lisätä painetta pelata nopeasti ja isoilla panoksilla lyhyessä ajassa, mikä kasvattaa peliriippuvuuden riskiä.
Tilanne pahenee entisestään, kun bonukset on käytettävä hidastempoisten, loton ja nettipokerin kaltaisten pelien sijaan nopeatempoisissa kolikkopeleissä, jotka on suunniteltu herättämään jatkuvaa jännitystä.
On tärkeää kehittää elämään muitakin mielekkäitä harrastuksia kuin pelaaminen. Sosiaaliset suhteet, liikunta, luovat projektit ja vaikkapa vapaaehtoistyö voivat auttaa pitämään ajatukset pois pelistä ja tarjota mielihyvää muista lähteistä.
Ongelmapelaajien määrä kasvussa
Viime vuosien kehityssuunta viittaa huolestuttavaan ilmiöön: ongelmapelaajien määrä on MTV Uutisten mukaan kasvussa Suomessa. Vaikka kokonaisuudessaan rahapelejä pelaavien osuus väestöstä on pienentynyt, kohtalaisia tai vakavia peliongelmia kokevien määrä on samalla kasvanut.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimman väestötutkimuksen mukaan yli 150 000 suomalaista pelaa tällä hetkellä riskitasolla, mikä on selvä kasvu aiempiin vuosiin verrattuna.
Erityisesti miehet ovat yliedustettuina ongelmapelaajien joukossa. Miesten pelaaminen ongelmallisella tasolla yleistyi vuosien 2019 ja 2023 välillä, ja vaikka naisetkin pelaavat, heillä ongelmat ilmenevät useammin alhaisen riskin tasolla.
Tutkimuksen mukaan yleisimmät pelimuodot ovat edelleen lotto, arvat ja raha-automaatit, vaikka niiden suosio onkin laskussa. Samanaikaisesti esimerkiksi Pafin nettipelien pelaaminen on kasvanut.
Tutkijoiden mukaan kaikkein haitallisimpia ovat pelit, jotka on suunniteltu koukuttamaan – kuten nopeatempoiset nettiarvat, automaattipelit ja vedonlyönti. Ne tarjoavat jatkuvaa palkitsevuutta ja nopeita kierroksia, jotka voivat houkutella pelaajaa jatkamaan tarkoitettua pidempään.
Lisenssijärjestelmä antaa paremmat resurssit pelihaittatoimintaan
Suomen suunnitelma siirtyä rahapelien lisenssijärjestelmään tuo mukanaan merkittäviä mahdollisuuksia pelihaittojen ehkäisyyn.
Nykyisessä yksinoikeusmallissa suomalaiset pelaajat käyttävät vuosittain yli 500 miljoonaa euroa ulkomaisille kasinoille, jotka eivät osallistu millään tavalla esimerkiksi Peluurin tai muiden haittoja ehkäisevien toimijoiden rahoittamiseen. Tämä tarkoittaa, että suuri osa rahapelituotoista valuu ulkomaille ilman, että siitä koituu yhteiskunnallista hyötyä Suomessa.
Lisenssijärjestelmä muuttaa tämän asetelman. Kun ulkomaiset toimijat joutuvat hakemaan pelilisenssin ja maksamaan veroja Suomeen, osa tuloista voidaan kanavoida pelihaittatyöhön – muun muassa neuvontapalveluihin, hoitoon ja tutkimukseen. Tämä voi johtaa siihen, että peliongelmiin voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin.
Kun peliyhtiöt sitoutuvat vastuulliseen toimintaan ja viranomaisilla on enemmän valvontatyökaluja, voidaan uskoa, että ongelmapelaamisen määrä voi jopa laskea.
Rahapelimarkkinoiden vapauttaminen kontrolloidussa ympäristössä ei siis välttämättä johda haittojen kasvuun – päinvastoin, se voi vihdoin tuoda mukanaan resursseja ongelmapelaajien auttamiseen.
Yhteenveto
Suomalaisten rahapelaaminen on murroksessa – pelaajien määrän vähentyessä vakavien ongelmien määrä kuitenkin kasvaa. Uudet tutkimustiedot korostavat erityisesti miesten lisääntynyttä riskiä ajautua ongelmapelaamiseen.
Yksi ratkaiseva askel tilanteen parantamiseksi on lisenssijärjestelmän käyttöönotto, joka mahdollistaa paremman valvonnan, verotulojen kohdentamisen ja vastuullisuusvaatimusten tiukentamisen. Kun pelaaminen siirtyy kontrolloidumpaan ympäristöön, voidaan tehokkaammin hyödyntää keinoja, kuten kasinoiden tappiorajat,pakolliset kulutusrajat ja muut vastuullisen pelaamisen työkalut. Näin lisenssijärjestelmä ei vain säätele pelimarkkinoita, vaan myös tukee laajempaa työtä pelihaittojen ehkäisemiseksi.
