Näin Riikka Purra tuli yksi Suomen vallankäyttäjistä 

Riikka Purra× JulkkisRiikka PurraPoliitikko; kansanedustajaSuomen varaministeri ja perussuomalaisten puheenjohtajaAvaa profiili→ on noussut yhdeksi nyky-Suomen vaikutusvaltaisimmista ja kiistellyimmistä poliitikoista. Ennen valtakunnanpolitiikkaan siirtymistään hän työskenteli yliopisto-opettajana, tutkijana ja Perussuomalaisten poliittisena suunnittelijana. Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2019, ja myöhemmin hänestä tuli puolueen ensimmäinen naispuheenjohtaja. Nykyään hän toimii Suomen valtiovarainministerinä ja pääministerin sijaisena.

JulkkisRiikka PurraPoliitikko; kansanedustajaAvaa profiili→

Riikka Purra lyhyesti

Tieto	Vastaus
Koko nimi	Riikka Katriina Purra
Syntymäaika ja -paikka	13. kesäkuuta 1977, Pirkkala, Suomi
Nykyinen kotikunta	Kirkkonummi
Koulutus	Valtiotieteiden maisteri, Turun yliopisto
Kansanedustaja	Vuodesta 2019
Puoliso	Toimittaja Mikko Välimaa
Lapset	Kaksi
Kiinnostuksen kohteet	Luonto, kasvisruoan valmistaminen ja perhe-elämä

Tiedot vahvistavat Purran virallinen profiili Suomen valtioneuvoston verkkosivustolla sekä hänen Perussuomalaisten profiilinsa.

Hän syntyi Pirkkalassa mutta varttui Tampereella

Wikipedian mukaan Riikka Katriina Purra syntyi Pirkkalassa 13. kesäkuuta 1977. Hänen perheensä asettui pian Tampereelle, jossa suurin osa hänen lapsuusmuistoistaan syntyi.

Purra asui Armonkallion kaupunginosassa lähellä Tampereen keskustaa. Apu joulukuussa 2025 julkaisemassa haastattelussa hän muisteli viettäneensä päivänsä ulkona alueen muiden lasten kanssa. He leikkivät, hiihtivät ja uivat kaupunginosan lammessa.

Lapsilla oli tuohon aikaan huomattavasti enemmän vapautta. Purra muisteli liikkuneensa keskustassa yksin jo nuorena, vaikka matkaa hänen kodistaan oli noin 700 metriä.

Hän muisti myös oppineensa kotona tärkeän periaatteen: ystäviä tuli kohdella ystävällisesti silloinkin, kun perheen oma elämä oli vaikeaa.

Elämässämme oli kaikenlaisia haasteita, mutta aina painotettiin, että on tärkeää olla kaikille kavereille ystävällinen.

Purra kertoi Avulle myös keskustelleensa jo nuorena äitinsä kanssa suurista yhteiskunnallisista kysymyksistä.

Hänen vanhempansa erosivat hänen lapsuudessaan

Purra vietti elämänsä ensimmäiset vuodet molempien vanhempiensa kanssa, mutta he erosivat myöhemmin. Eron jälkeen hän asui äitinsä Marja-Leena Purran kanssa Armonkalliolla.

Äiti työskenteli toimittajana Ylellä ja piti Neuvostoliiton aikana ammatillisesti yhteyttä Viron yleisradion työntekijöihin.

Vuonna 2025 virolaiselle Postimees-lehdelle antamassaan haastattelussa Purra muisteli matkustaneensa äitinsä mukana Tallinnaan 1980-luvulla. He veivät Viron yleisradion työntekijöille tarpeellisia tavaroita, kuten kuulakärkikyniä ja kasetteja.

Yhdellä matkalla Neuvostoliiton tulliviranomaiset pidättivät äidin ja tyttären. Purra oli tuolloin noin seitsemänvuotias, ja hänen mukaansa he viettivät kaltereiden takana noin neljä tuntia.

Moni minun ikäiseni suomalainen ei ole sitä kokenut.

Purra kertoi Postimees-lehdelle, että kokemus oli säilynyt selvänä muistona vielä vuosikymmeniä myöhemmin.

Hänen äitinsä kuoli Purran ollessa 12-vuotias

Purran lapsuus muuttui pysyvästi, kun hänen äitinsä kuoli yllättäen. Purra oli vasta 12-vuotias ja lähestymässä murrosikää.

Äidin kuoleman jälkeen hänen isänsä muutti Armonkallion asuntoon. Isä ja tytär asuivat siellä yhdessä noin vuoden, minkä jälkeen he muuttivat muualle. Purra asui isänsä kanssa siihen saakka, kunnes oli riittävän vanha muuttamaan pois kotoa.

Hänen isänsä nimeä tai ammatillista taustaa ei ole kerrottu luotettavasti julkisuudessa.

Purra on kuitenkin puhunut avoimesti siitä, kuinka menetys muutti häntä. Esiintyessään vuonna 2023 MTV:n Kesäterassi-ohjelmassa hän selitti, että vanhemman menettäminen näin nuorena vaikuttaa ihmisen ihmissuhteisiin, luottamukseen ja perusturvallisuuteen.

Kun koko elämä laitetaan uusiksi, niin totta kai se vaikuttaa ylipäätään kiintymyssuhteisiin, luottamukseen ja perusturvallisuuteen.

Purra kertoi itsenäistyneensä varhain ja alkaneensa huolehtia omista asioistaan. Muiden silmissä hän saattoi vaikuttaa kyvykkäältä ja tasapainoiselta, mutta myöhemmin hän ymmärsi, että vaikeat kokemukset oli silti käsiteltävä.

Ehkä ulkoisesti näytti siltä, että kaikki on kunnossa, mutta totta kai tällaiset asiat pitää jossain vaiheessa käsitellä.

Usko toi hänelle lohtua menetyksen jälkeen

Purran lapsuudenperhe oli kulttuurisesti kristillinen, vaikka hän on kuvaillut osaa perheestä lähes ateistiseksi. Lapsena hän kävi pyhäkoulussa ja lauloi seurakunnan lapsikuorossa.

Häntä veti erityisesti puoleensa Tampereen tuomiokirkko, jossa hän muisti tunteneensa erikoista rauhaa.

Äitinsä kuoleman jälkeen Purra etsi vastauksia keskustelemalla pappien kanssa ja oman henkilökohtaisen uskonsa kautta.

Kun äiti kuoli, keskustelin paljonkin niin Jumalan kuin pappien kanssa.

Hän on kertonut suhtautuvansa asioihin edelleen kriittisesti ja hyväksyvänsä evoluution kaltaiset tieteelliset selitykset. Hän on kuitenkin avoin myös sille mahdollisuudelle, ettei tiede pysty täysin selittämään kaikkia elämän osa-alueita.

Hän jätti Tampereen ja aloitti uuden elämän Turussa

Purra asui Tampereella noin 20-vuotiaaksi asti. Kaupunkiin liittyi tuolloin useita tuskallisia henkilökohtaisia muistoja, ja hän halusi muutosta.

Hän muutti silloisen poikaystävänsä kanssa Turkuun ja aloitti opinnot Turun yliopistossa. Muutto toi sekä fyysistä että henkistä etäisyyttä hänen lapsuutensa ympäristöön.

Iän myötä hänen suhteensa Tampereeseen lämpeni. Purra kertoi samassa vuoden 2025 Apu haastattelussa, että hän kokee itsensä yhä vahvemmin tamperelaiseksi ja palaa nykyään mielellään kaupunkiin työn, sukulaisten tapaamisen ja jääkiekko-otteluiden vuoksi.

Kun häneltä kysyttiin, kannattaako hän Ilvestä vai Tapparaa, vastaus oli Tappara.

Hän opiskeli politiikkaa, taloustiedettä ja ympäristöpolitiikkaa

Purra valmistui Turun yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi vuonna 2004. Maisterintutkinnon suorittamisen jälkeen hän jatkoi akateemisella uralla.

Hän työskenteli jatko-opiskelijana ja yliopisto-opettajana sekä teki kansainvälisen politiikan väitöskirjaopintoja, mutta ei saanut väitöskirjaansa valmiiksi.

Hän opetti opiskelijoita, teki akateemista työtä ja tutki poliittisten instituutioiden sekä kansainvälisten suhteiden toimintaa.

Maahanmuuttopolitiikka johdatti hänet puoluepolitiikkaan

Purra kiinnostui 2000-luvulla yhä enemmän maahanmuuttopolitiikasta. Hän luki Jussi Halla-ahon Scripta-blogia ja osallistui maahanmuuttoa, monikulttuurisuutta ja kansallista identiteettiä koskeviin verkkokeskusteluihin.

Hän on myös kertonut, että hänen nuoruudessaan maahanmuuttajataustaisten miesten taholta kokemansa häirintä vaikutti hänen ajatteluunsa.

Maahanmuutto on edelleen yksi niistä kysymyksistä, jotka jakavat voimakkaimmin mielipiteitä Purrasta. Hänen kannattajiensa mielestä hän nostaa esille aiheellisia huolia kotoutumisesta ja julkisista menoista. Arvostelijoiden mukaan hänen kielenkäyttönsä ja poliittiset kantansa voivat leimata vähemmistöryhmiä.

Hänen ammattimainen poliittinen uransa alkoi vuonna 2016

Purra siirtyi ammattimaiseen puoluepolitiikkaan vuonna 2016, kun Perussuomalaiset palkkasi hänet poliittiseksi suunnittelijaksi.

Hän aloitti vaikeassa tilanteessa. Puolueessa oli sisäisiä erimielisyyksiä hallitukseen osallistumisen jälkeen, ja sen kannatus oli paineen alla.

Myöhemmin Purra työskenteli Laura Huhtasaaren, Perussuomalaisten vuoden 2018 presidentinvaaliehdokkaan, kampanjapäällikkönä. Kampanja kasvatti hänen näkyvyyttään ja auttoi häntä luomaan yhteyksiä eri puolille puolueorganisaatiota.

Paikallistasolla hänet valittiin Kirkkonummen kunnanvaltuustoon vuonna 2017. Myöhemmin hän toimi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa vuosina 2022–2025.

Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2019

Purra nousi Uudenmaan vaalipiiristä eduskuntaan vuonna 2019 saatuaan 5 960 ääntä.

Hänen nousunsa Perussuomalaisissa oli nopea. Saman vuoden puoluekokouksessa hänet valittiin puolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Ensimmäisellä eduskuntakaudellaan hän toimi myös eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajana.

Valiokunta käsittelee hänen poliittisiin kiinnostuksenkohteisiinsa läheisesti liittyviä asioita, kuten maahanmuuttohallintoa, kuntia, julkishallintoa ja sisäistä turvallisuutta.

Näin merkittävän valiokunnan johtaminen antoi Purralle käytännön lainsäädäntökokemusta ja nosti hänet Halla-ahon näkyvimpien mahdollisten seuraajien joukkoon.

Hänestä tuli Perussuomalaisten ensimmäinen naispuheenjohtaja

Kun Halla-aho ilmoitti vuonna 2021, ettei hän tavoittele uutta kautta, puolueen jäsenet kannustivat Purraa lähtemään puheenjohtajakisaan.

Koen vahvaa ja syvää velvollisuuden tuntoa.

Purra lausui sanat ilmoittaessaan ehdokkuudestaan, kuten Yle uutisoi.

Elokuun 14. päivänä 2021 hän sai lähes 60 prosenttia Seinäjoella järjestetyn puoluekokouksen äänistä. Hänestä tuli ensimmäinen Perussuomalaisia johtanut nainen, ja hän seurasi tehtävässä Halla-ahoa.

Voittonsa jälkeen Purra asetti maahanmuuttopolitiikan selkeäksi ehdoksi tulevalle hallitusyhteistyölle.

Puolue, joka ei ole valmis kiristämään suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa, ei ole valmis olemaan perussuomalaisten kanssa samassa hallituksessa.

Yle raportoi lausunnon suoraan hänen vuoden 2021 puoluekokouspuheestaan.

Hänen vuoden 2023 vaalituloksensa teki historiaa

Purran johdolla Perussuomalaiset sijoittui toiseksi Suomen vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, vain hieman Petteri Orpon johtaman Kansallisen Kokoomuksen jälkeen.

Purra sai henkilökohtaisesti yli 42 000 ääntä Uudellamaalla. Se oli naisehdokkaan korkein äänimäärä 75 vuoteen ja tuolloin Suomen eduskuntavaalihistorian neljänneksi suurin henkilökohtainen äänimäärä, käy ilmi Ylen vaalianalyysistä.

Tulos vakiinnutti hänen asemansa yhtenä Suomen vaikutusvaltaisimmista puoluejohtajista ja antoi Perussuomalaisille keskeisen aseman hallitusneuvotteluissa.

Hänestä tuli Suomen valtiovarainministeri

Kansallinen Kokoomus, Perussuomalaiset, Suomen ruotsalainen kansanpuolue ja Suomen Kristillisdemokraatit muodostivat lopulta Orpon johtaman hallituksen.

Purrasta tuli valtiovarainministeri 20. kesäkuuta 2023. Hänet nimitettiin myös pääministerin sijaiseksi.

Hänen vastuualueisiinsa kuuluvat:

• Kansallinen talouspolitiikka
• Verotus
• Suomen talousnäkymät
• Valtion lainanotto
• Velanhoito
• Valtion kassavarojen hallinta

Valtiovarainministerinä hänet on yhdistetty läheisesti menoleikkauksiin, sosiaaliturvauudistuksiin, veromuutoksiin ja pyrkimyksiin hidastaa Suomen julkisen velan kasvua.

Hänen vanhat verkkokirjoituksensa aiheuttivat valtakunnallisen kohun

Pian sen jälkeen, kun Purra nousi hallitukseen, tiedotusvälineet yhdistivät hänet vuonna 2008 Halla-ahon Scripta-vieraskirjaan ”riikka”-nimimerkillä kirjoitettuihin viesteihin.

Viestit sisälsivät rasistisia ilmauksia ja väkivaltaista kieltä. Purra myönsi kirjoittaneensa ne ja pyysi myöhemmin anteeksi Twitterissä, nykyisessä X:ssä. Hän kirjoitti:

En ole täydellinen ihminen. Olen tehnyt virheitä.

🧵

Kuvasin eilen lähtökohtia, joissa olen kirjoittanut Scriptan vieraskirjaan 15 vuotta sitten. Ilmaisin tuolloin itseäni tavoilla ja sanoilla, joita en nykyään mitenkään hyväksy enkä käyttäisi.

1/7

— Riikka Purra (@ir_rkp) July 11, 2023

Kohu asetti vastikään muodostetun hallituksen välittömästi paineen alle. Oppositiopoliitikot vaativat Purraa eroamaan, kun taas pääministeri Orpo tuomitsi kielenkäytön mutta tuki hänen jatkamistaan hallituksessa.

Purra selviytyi poliittisesta kriisistä ja säilytti asemansa puolueensa johtajana. Kirjoitukset ovat kuitenkin väistämätön osa hänen urastaan laadittavaa kattavaa ja tasapainoista kuvausta.

Puolueen jäsenet valitsivat hänet uudelleen vuonna 2025

Huolimatta paikallispolitiikan takaiskuista ja puolueen hallituskauden aikana laskeneesta kannatuksesta Purra säilytti suosionsa Perussuomalaisten jäsenten keskuudessa.

Kesäkuussa 2025 Lahdessa järjestetyssä puoluekokouksessa hän sai 730 ääntä annetuista 876 äänestä. Haastaja Arto Luukkanen sai 126 ääntä.

Hänen selkeä uudelleenvalintansa, josta Yle uutisoi, toi hänelle uuden kauden ja piti hänet puolueen johdossa sen valmistautuessa vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.

Riikka Purra puoliso ja lapset

Purra on naimisissa toimittaja Mikko Välimaan kanssa. Vuoden 2025 haastattelussa hän kuvaili miestään estofiiliksi eli henkilöksi, joka on erityisen kiinnostunut Virosta, sen kulttuurista ja historiasta.

Pariskunta asuu perheensä kanssa Kirkkonummella. Purra on kahden lapsen äiti, mutta hän on yleensä suojellut heidän henkilöllisyyttään ja arkeaan poliittiselta julkisuudelta.

Hänen puolisonsa Mikko kirjoitti myös vuoden 2023 kohusta kirjan Mitä ”riikka” oikeasti kirjoitti. Kirjassa hän kertoo, mitä Riikka hänen mukaansa todellisuudessa sanoi ja miten media esitti asian.

Hän on puhunut kolmesta raskausmenetyksestä

Purra on kertonut julkisesti kokeneensa kolme raskausmenetystä raskauksien puolivälin tienoilla.

Yhdessä tapauksessa kyse oli identtisistä kaksospojista, jotka syntyivät ja kuolivat Helsingin Naistenklinikalla. Toinen raskaus päättyi tyttövauvan kuolemaan vuonna 2014.

Hän on kertonut vuoden 2014 menetyksen nostaneen aikaisemmat traumat uudelleen pintaan.

Kun viimeinen raskauteni päättyi tyttövauvan kuolemaan vuonna 2014, jouduin hyvin syviin vesiin.

Purra kertoi kokemuksesta Seurakuntalaisen haastattelussa.

Hänen mukaansa menetysten käsitteleminen ei ollut nopeaa eikä helppoa. Ajan myötä hän kuitenkin pääsi tilanteeseen, jossa hän ei enää tuntenut katkeruutta ja pystyi olemaan kiitollinen nykyisestä elämästään.

Mitä Riikka Purra tekee nykyään?

Tällä hetkellä Purra toimii Suomen valtiovarainministerinä, pääministerin sijaisena, Perussuomalaisten puheenjohtajana ja Uudenmaan kansanedustajana.

Hänen välittömällä vastuullaan on Suomen ehdotettu vuoden 2027 valtion talousarvio. Valtiovarainministeriön ehdotuksen loppusumma on noin 92,2 miljardia euroa, ja sen arvioitu alijäämä on 12,9 miljardia euroa.

Suunnitelmaan sisältyy ansiotuloverotuksen kevennyksiä, ehdotus yhteisöverokannan alentamisesta 20 prosentista 18 prosenttiin, aikaisemmin sovittuja sopeutustoimia sekä tupakka- ja alkoholiverojen korotuksia.

Vaikka talouskasvu on vahvistunut, Purran mukaan Suomi ei voi luopua julkisen talouden sopeutusohjelmastaan. Kasvavat korkomenot ja työttömyys ovat edelleen erityisiä huolenaiheita.

Purran odotetaan johtavan Perussuomalaiset vuoden 2027 eduskuntavaaleihin, joissa suomalaiset ratkaisevat, saiko hänen ohjelmansa aikaan tarpeellisia talousuudistuksia vai aiheuttiko se liian korkean sosiaalisen hinnan.