Keski-Suomen hyvinvointialue on ajautunut yhä syvempään kriisiin, kun sen johtaja Jan Tollet on eronnut tehtävästään menetettyään aluehallituksen luottamuksen. Ero tapahtuu tilanteessa, jossa alueen talousvaikeudet ovat pahentuneet ja sen talous on koko maan heikoin.
Tollet jätti eronpyyntönsä tällä viikolla sen jälkeen, kun kävi selväksi, ettei aluehallitus enää luottanut hänen johtamiseensa. Puheenjohtaja Maria Kaisa Aulan mukaan päätöstä edelsi pitkä tyytymättömyyden kausi talous- ja johtamisreformien hitaaseen etenemiseen.
”Tilanne oli edennyt siihen pisteeseen, että luottamus oli menetetty. Tässä ei ole kyse politiikasta, vaan siitä, miten päätöksiä on toimeenpantu
Aula sanoi.
Viimeinen niitti oli Aulan mukaan viimeisimmän välitilinpäätöksen julkaisu, joka paljasti hyvinvointialueen jo valmiiksi valtavan alijäämän kasvaneen entisestään.
Raportin luvut tuhosivat viimeisetkin rippeet luottamuksesta
Aula myönsi.
Hän painotti, ettei ongelma ollut ideologinen vaan käytännönläheinen ja liittyi päätösten heikkoon toimeenpanoon ja organisaation tehottomuuteen.
Keski-Suomen hyvinvointialue on tällä hetkellä vakavissa talousvaikeuksissa, ja sen alijäämän arvioidaan ylittävän 85 miljoonaa euroa. Alue on jo asetettu valtion arviointimenettelyyn, jota käytetään, kun hyvinvointialueen talous on niin heikossa kunnossa, että valtion on mahdollista puuttua päätöksentekoon. Tämä tarkoittaa, että ellei tilanne pian parane, valtion viranomaiset voivat ottaa osan päätösvallasta itselleen.
Tollet, josta tuli alueen ensimmäinen johtaja vuonna 2022, nähtiin nimityksensä aikaan ”muutosjohtajana”. Ennen tehtäväänsä Keski-Suomessa hän toimi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajana ja useissa terveyshallinnon tehtävissä. Hänellä on diplomi-insinöörin tutkinto ja MBA-tutkinto, ja hänen uransa on sisältänyt pitkän kansainvälisen johtamiskokemuksen.
Vaikka Tollettia pidettiin uudistajana, alueen talousongelmat ovat hänen kautensa aikana vain syventyneet. Kustannusten leikkausten hidas toimeenpano ja heikko johtamisen seuranta ovat herättäneet toistuvaa kritiikkiä aluehallituksessa. Aula korosti, että näin suuren hyvinvointialueen johtaminen vaatii paitsi visiota myös kykyä toteuttaa päätöksiä tehokkaasti ja yhdistää eri hallinnon tasot.
Tollettin työsopimukseen sisältyy anteliaat eroehdot. Hän on oikeutettu kuuden kuukauden erorahoihin sekä kolmen kuukauden palkkaan irtisanomisajalta. Kuukausipalkan ollessa 15 995,91 euroa, hänen kokonaiskorvauksensa on noin 144 000 euroa.
”Sopimusehdot ovat selkeät ja perustuvat lakiin,” Aula vahvisti, mutta kieltäytyi kommentoimasta, tuntuuko maksu oikeudenmukaiselta nykyisessä talouskriisissä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Kati Kallimo toimii vt. hyvinvointialuejohtajana, kunnes uusi vakituinen johtaja nimitetään. Aluehallitus kokoontuu 3. marraskuuta keskustelemaan tilanteesta ja aloittamaan Tollettin seuraajan hakuprosessin. Aulan mukaan tärkeintä on löytää henkilö, joka pystyy palauttamaan vakauden ja luottamuksen.
Tarvitsemme henkilön, joka kykenee viemään läpi uudistuksia ja saamaan päätökset toimimaan käytännössä
hän sanoi.
Alueen viranhaltijat myöntävät, että tulevat kuukaudet ovat ratkaisevia. Seuraavan johtajan tehtävänä on vakauttaa talous, viedä läpi uudistuksia ja rakentaa uudelleen luottamus henkilöstön, poliittisten päättäjien ja asukkaiden kesken. Kriisistä huolimatta Aula pysyy varovaisen toiveikkaana.
Tehtävä on haastava, mutta uskon, että löydämme hyviä ehdokkaita. Tämä alue ansaitsee vahvan johtajuuden
hän totesi.
Tollettin ero merkitsee dramaattista hetkeä hyvinvointialueelle, joka on kamppaillut siitä lähtien, kun Suomen valtakunnallinen sote-uudistus tuli voimaan. Nousevat kustannukset, hallinnollinen monimutkaisuus ja hidas sopeutuminen ovat asettaneet valtavia paineita paikallisille hyvinvointiorganisaatioille. Keski-Suomen ongelmat toimivat nyt varoituksena muille alueille, jotka kohtaavat samanlaisia vaikeuksia.
Kuten Aula totesi:
Nyt meidän on keskityttävä luottamuksen palauttamiseen ja varmistettava, että palvelut asukkaille jatkuvat keskeytyksettä. Taloudelliset haasteet ovat vakavia, mutta emme voi menettää vauhtia.
Jan Tollettin ero merkitsee enemmän kuin vain johtajavaihdosta — se paljastaa Suomen sote-uudistuksen haurauden ja kiireellisen tarpeen sekä talouskurille että tehokkaalle johtamiselle kaikilla hyvinvointialueiden tasoilla.
