Hanna Brotherus elämä muuttui lopullisesti – nyt hän tekee näin

Hanna Brotherus ei ole vain koreografi – hän on yksi Suomen vaikutusvaltaisimmista nykytaiteen äänistä, yhteiskunnallisesti osallistavan tanssin uranuurtaja ja viime vuosina myös menestyskirjailija, jonka brutaalin rehelliset teokset ovat koskettaneet kymmeniä tuhansia lukijoita. Tavallisia ihmisiä, syviä tunteita ja elettyä elämää suurille näyttämöille tuova Brotherus elää parhaillaan vahvaa luovaa vaihetta: hän palaa lavalle Tanssin talossa maaliskuussa 2026, vetää kehollisia työpajoja ja kirjoittaa neljättä romaaniaan, joka ilmestyy vuonna 2027.

Syntynyt liikkeeseen

Hanna Brotherus syntyi 7. kesäkuuta 1968 Helsingissä ja kasvoi Tuusulassa. Hän aloitti baletin viisivuotiaana ja pääsi jo lapsena Suomen Kansallisoopperan balettikouluun. Vaikka vanhemmat epäröivät ammattilaisbaletin polkua, tanssi ei koskaan poistunut hänen elämästään – se vain muuttui.

Valmistuttuaan Kallion ilmaisutaidon lukiosta Brotherus aloitti opinnot Teatterikorkeakoulussa, jossa hän opiskeli tanssia ja koreografiaa. Hän jatkoi opintojaan Amsterdamissa syventyen nykytanssiin ja keholliseen ilmaisuun.

Ihmiset ennen täydellisyyttä

Jo uransa alkuvaiheessa Brotherus erottui perinteisistä koreografeista. Teknisesti virheettömän liikkeen sijaan häntä alkoi kiinnostaa ihminen, hänen historiansa ja se, mitä keho kantaa hiljaa mukanaan.

Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2010 Brotherus kuvaili ajatteluaan näin:

Minua kiinnostavat ihmiset – heidän historiansa ja se, miten se näkyy kehossa.

Yhteiskunnallisen tanssin edelläkävijä

2000-luvun alussa Brotherus työskenteli Helsingin Diakonissalaitoksella ja loi uraauurtavia teoksia ihmisten kanssa, jotka usein jäävät taiteen ulkopuolelle: asunnottomien, toipuvien päihderiippuvaisten, pakolaisten, sijoitettujen lasten ja ikäihmisten kanssa. Hänen työnsä perustui ajatukseen, että ei-ammattilaiset ansaitsevat saman taiteellisen arvon kuin koulutetut tanssijat.

Teokset kuten ikäihmisten esittämä Silmissäni mennyt ja turvapaikanhakijoiden tositarinoihin perustuva Paperiankkuri Suomen Kansallisteatterissa saivat laajaa kriittistä kiitosta. Kritiikeissä korostettiin Brotheruksen kykyä luoda syvästi koskettavaa mutta toiveikasta taidetta ilman hyväksikäyttöä.

Yhteisöistä kansallisille näyttämöille

Brotheruksen maine kasvoi nopeasti. Hän alkoi työskennellä säännöllisesti Suomen arvostetuimpien instituutioiden kanssa, kuten Suomen Kansallisteatterissa, Helsingin Kaupunginteatterissa ja Zodiak – Uuden tanssin keskuksessa. Hänen teoksensa käsittelivät muun muassa sotamuistoja, kuolemaa, sairautta, riippuvuutta, naisellisuutta ja inhimillistä haavoittuvuutta.

Yksi hänen kunnianhimoisimmista teoksistaan, Fellmanin pelto (2013), kokosi tuhansia osallistujia massiiviseen ulkoilmaesitykseen, joka käsitteli Suomen sisällissodan muistoja. Teos vahvisti Brotheruksen aseman taiteilijana, joka pystyy muuttamaan kollektiivisen muistin eläväksi taiteeksi.

Katse sisäänpäin – Hanna B

Vuonna 2015 Brotherus astui yllättäen itse näyttämölle. Hänen omaelämäkerrallinen soolonsa Hanna B, joka esitettiin Suomen Kansallisteatterissa, käsitteli identiteettiä, äitiyttä ja minuutta. Esityksessä hän muun muassa leipoi lavalla leipää ja jakoi sen yleisölle.

Helsingin Sanomille Brotherus sanoi tuolloin:

Neljä lasta synnyttäneenä – voinko vielä synnyttää itseni?

Teos merkitsi käännekohtaa ja toi esiin aiempaa henkilökohtaisemman ja haavoittuvamman taiteellisen äänen.

Menetys, joka ei koskaan vaiennut

Yksi Brotheruksen elämän syvimmistä haavoista on hänen nuoremman siskonsa, vaatesuunnittelija Laura Saloheimon kuolema. Saloheimo menehtyi rintasyöpään vuonna 2009. Sisarukset olivat lapsuudessa erottamattomat.

Marraskuussa 2024 Brotherus palasi aiheeseen Instagram-julkaisussa, jossa hän muisteli siskonsa kuolemasta kulunutta 15 vuotta:

Yksi merkityksellisimmistä ihmissuhteistani päättyi tasan 15 vuotta sitten siskoni kuolemaan.

Suru, muisti ja sisaruus nousivat myöhemmin keskeisiksi teemoiksi myös hänen kirjoissaan.

Myöhäisuran kirjallinen läpimurto

Vuonna 2021 Brotherus yllätti kirjallisuusmaailman esikoisromaanillaan Ainoa kotini, autofiktiivisellä teoksella kehosta, syömishäiriöistä, äitiydestä ja itsensä hyväksymisestä. Kirjasta tuli valtava myyntimenestys.

Hän jatkoi romaaneilla Henkeni edestä (2022) ja Äitini, tyttäreni (2024), jotka vakiinnuttivat hänen asemansa merkittävänä kirjallisena äänenä.

Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa vuonna 2021 Brotherus sanoi:

Kirjoittaminen auttoi minua myöntämään, että tarvitsen muita ihmisiä.

Perhe, luovuus ja neljä taiteellista lasta

Brotheruksella on neljä lasta – Elsa, Robert, Amos ja Johannes – jotka kaikki työskentelevät luovilla aloilla. Lasten isä on säveltäjä ja äänisuunnittelija Antti Ikonen, jonka kanssa Brotherus meni naimisiin 1990-luvulla. Pari erosi vuonna 2013.

Erosta huolimatta yhteistyö jatkui. Poika Johannes sävelsi myöhemmin musiikin Hanna B -teokseen, ja perheen yhteinen taiteellinen kieli säilyi vahvana.

Avioliitto Mikko Kuustonen kanssa

Eron jälkeen Brotherus aloitti suhteen muusikko ja tv-persoona Mikko Kuustosen kanssa. Pari meni naimisiin vuonna 2018 ja esiintyi usein julkisuudessa puhuen avoimesti onnellisuudestaan. Avioero, joka julkistettiin vuoden 2023 lopussa ja vahvistettiin kesäkuussa 2024, herätti huomiota monimutkaisten avioehtojen ja yhteisen Mäntyharjun kesäasunnon vuoksi.

Eroilmoituksessaan Instagramissa Brotherus kirjoitti:

Olemme kiitollisia kymmenvuotisesta yhteisestä matkasta.

View this post on Instagram

A post shared by Hanna Brotherus (@hannabrotherusofficial)

Nykyään Mäntyharjun kiinteistö on kokonaan Brotheruksen omistuksessa ja vahvasti velkainen – merkki itsenäisyydestä, mutta myös vastuusta.

Koti, kosketus ja itsenäisyys

Eron jälkeen Brotherus uudisti kotinsa vastaamaan uutta elämänvaihetta. Sisustushaastattelussa hän kuvaili kylpyhuonettaan lähes pyhäksi tilaksi ja kertoi laittaneensa esille valokuvan edesmenneestä siskostaan.

“Tavallaan jaamme taas huoneen, kuten lapsina.”

Brotherukselle materiaalit, kosketus ja puhtaus eivät ole estetiikkaa – ne ovat identiteettiä.

Mitä Hanna Brotherus tekee nyt

Juuri nyt 57-vuotias Hanna Brotherus elää täyttä luovaa vaihetta. Hänen koreografiansa Laulu surusta esitetään Tanssin talossa 12.–13. maaliskuuta 2026 osana Ballet Finlandin ON AIKA -kokonaisuutta. Keväällä 2026 hän vetää myös You Are a Beautiful Person -työpajasarjan, jossa tutkitaan ihmisyyttä ja intuitiota liikkeen kautta.

Samalla hän kirjoittaa neljättä romaaniaan, joka ilmestyy Tammen kustantamana keväällä 2027.