Mainos

Näin Suomi juhlii ystävänpäivä 2026

Lumipeitteiset kadut. Kuuraa ilmassa. Ja dramaattisten kynttilänvalossa tehtyjen kosintojen sijaan kaveriporukoita suuntaamassa brunssille.

Ystävänpäivä 2026 Suomessa ei näytä siltä, mitä odotat.

Samaan aikaan kun suuri osa maailmaa valmistautuu ruusuihin, romanttisiin illallisiin ja näyttäviin rakkaudentunnustuksiin, Suomi valmistautuu johonkin virkistävän erilaiseen — ja tänä vuonna, jäisten lämpötilojen ja lauantaille osuvan juhlapäivän ansiosta, siitä saattaa tulla yksi viime vuosien tunnelmallisimmista ystävänpäivistä.

Mainos

Se ei ole pelkästään Ystävänpäivä

Suomessa helmikuun 14. päivä ei ole vain pariskuntia varten.

Sitä kutsutaan ystävänpäiväksi, joka tarkoittaa kirjaimellisesti Friend’s Day.

Sen sijaan että keskityttäisiin vain romanttisiin kumppaneihin, suomalaiset juhlistavat:

  • Parhaita ystäviä
  • Läheisiä työkavereita
  • Perheenjäseniä
  • Pitkäaikaisia kavereita

Kaksi ystävää illallisella ystävänpäivänä Suomessa? Täysin normaalia.
Kaveriporukat varaamassa brunssia yhdessä? Odotettua.
Ei ”parempaa puoliskoa” rinnallasi? Ei ongelmaa lainkaan.

Tämä osallistava lähestymistapa tekee Suomesta yhden maailman ainutlaatuisimmista maista helmikuun 14. päivän vietossa.

Mainos

Vuosi 2026 on erityinen — se osuu lauantaille

Tänä vuonna ystävänpäivä osuu lauantaille 14. helmikuuta 2026 — ja se muuttaa kaiken.

Koska kyseessä on viikonloppu:

  • Ravintolat valmistautuvat täysiin varauksiin.
  • Ystävät suunnittelevat yhteisiä illallisia ja talvisia aktiviteetteja.
  • Pariskunnat tekevät siitä viikonloppuloman.
  • Brunssipaikat Helsingissä, Tampereella ja Turussa odottavat vilkasta päivää.

Lauantaille osuva ystävänpäivä tarkoittaa, ettei tarvitse kiirehtiä töistä kotiin — vain rentoa talvista juhlintaa.

Odotettavissa aito talvinen satumaajuhla

Jos romanttinen mielikuvasi sisältää lumihiutaleita ja pakkassäätä, Suomi tarjoaa sen.

Helmikuu on syvää talvea koko maassa, ja ennusteet viittaavat:

Mainos
  • Pakkaslukemiin
  • Lumipeitteisiin maisemiin
  • Jäiseen mutta taianomaiseen talvitunnelmaan

Kevätkukkien sijaan Suomi tarjoaa:

  • Kynttilänvalossa hehkuvia kahviloita lumisten katujen äärellä
  • Viihtyisiä sisäillallisia huurteen muodostuessa ikkunoihin
  • Saunailtoja rohkeine avanto-uintikokemuksineen
  • Pulkkailua, luistelua, keilausta ja ulkoilua ystävien kanssa

Tämä ei ole rantakohteen romantiikkaa — tämä on arktista tunnelmaa.

Kortit ovat yhä tärkeitä — todella tärkeitä

Ystävänpäivä on toiseksi suurin korttien lähetyssesonkiaika Suomessa joulun jälkeen.

Monet korteista lähetetään ystävien välillä — erityisesti naisten toimesta heidän lähimmille ystävilleen.

Mainos

Käsinkirjoitetut viestit, ajatuksella valitut sanat ja pienet huomionosoitukset ovat edelleen suuri osa juhlaa. Digitaalisesta ajasta huolimatta perinteiset kortit elävät ja voivat hyvin Suomessa.

Romantiikka on yhä läsnä — vain hienovaraisempana

Älä käsitä väärin — rakkaus on yhä ilmassa.

Pariskunnat:

  • Varaavat romanttisia illallisia
  • Nauttivat spa-illoista
  • Suunnittelevat viikonloppuhotellivierailuja
  • Kihlautuvat (lauantai tekee siitä täydellisen päivän kosinnalle)

Mutta mikä on ero?
Se on vähemmän suurieleisiä eleitä ja enemmän merkityksellistä yhteyttä.

Ei liiallista painetta. Ei dramaattisia odotuksia. Vain laatuaikaa.

Ei virallista valtiollista seremoniaa — ja juuri siksi

Toisin kuin itsenäisyyspäivä tai muut suuret kansalliset juhlapäivät, ystävänpäivä ei ole valtiollinen juhla.

Ei ole:

Mainos
  • Presidentin puhetta
  • Hallituksen julistusta
  • Virallista seremoniaa

Ja se on tarkoituksellista.

Ystävänpäivä Suomessa kuuluu ihmisille — ei politiikalle.

Antiikin Roomasta moderniin Suomeen

Ystävänpäivän juuret ulottuvat lähes 2 000 vuoden taakse — Pyhään Valentinukseen, roomalaisiin juhliin ja keskiaikaiseen runouteen, jossa linnut valitsivat kumppaninsa helmikuun puolivälissä.

Mutta Suomi omaksui juhlan paljon myöhemmin, 1980-luvulla. Se lisättiin virallisesti kalentereihin vuonna 1996.

Ja sen sijaan, että Suomi olisi kopioinut muun maailman version helmikuun 14. päivästä, se muokkasi siitä omanlaisensa.

Mainos

He tekivät siitä lämpimämmän.

Osallistavamman.

Ainutlaatuisen pohjoismaisen.

Toivo Kuusela (Vieraskirjoittaja)
Toivo Kuusela (Vieraskirjoittaja)

Moi, olen Toivo Kuusela ja asun Helsingissä. Olen opiskellut journalismia yhteensä noin 18 vuotta, ja kirjoittaminen on ollut ammattini viimeiset kahdeksan vuotta. Kirjoitan mielelläni ajankohtaisista aiheista, jotka puhuttavat juuri nyt. Tykkään erityisesti pohtia sitä, miten uutisista ja monimutkaisista aiheista saadaan helposti ymmärrettäviä ja kiinnostavia ihan tavalliselle lukijalle. Olen myös tehnyt muutaman podcastin, ja siinä olen huomannut tykkääväni siitä, kun pääsee juttelemaan rennosti ihmisten kanssa. Tulevaisuudessa olisi hienoa päästä kokeilemaan uutisankkurin työtä, mutta tällä hetkellä keskityn vielä enemmän kirjoittamiseen.

Mainos